V-Dezign Carpet Ripper V

[JLe]

Nonnii, nyt on sen verran myyty kalustoa, että pystyi hyvällä omallatunnolla uuden pirssin rakentamaan.
Isä kävi Sabessa ihan muilla asioilla männäviikolla ja mukaan tarttui myös suomalaisen rc-insinööräämisen tuotos: Vesa Ylin suunnittelema mattoauto Carpet Ripper mallinumerolta viisi (roomalaisittain V).

CR V:tä tuli sitten tämä ilta rakennettua. Keula on lainattu CRC:ltä ja oli kyllä rakenteeltaan erilainen Assoon verrattuna. Oli hieman kinkkisempi kasata, mutta kyllä kaikki osat toisiaan vasten sopivat hyvin.

Takalinkistössä oli asson kasanneena taas tuttua fiilistä. Viimeisintä turistiassoa vaivannut klappi ei ole kyllä CR V:n ongelma. Ehkä tähän autoon tarkoitettu "klappi" on annettu Asson turisteihin. Perä ja ylätukivarret eivät olleet samalla herkkyyden tasolla Asson kanssa "suoraan laatikosta". Kyllähän noita fiilattua saa herkemmiksi, ei siinä mittää. Ja sisäänajo riittävän tiukalla koneella...

Autossa oli mukana alumiiniruuvit ja keraamiset kuulat vakiona. Myös taka-akselin korkeudensäätöpaloja (eli takamaavaraan vaikuttavia kikkaroita) tuli mukana täysi sarjallinen. Samoin etupäähän tuli mukaan maavaransäätöshimmejä.

Taka-akseli oli valmiiksi kasattu, siitä plussat.

Ihan ekaksi mattikseksi en ehkä suosittelisi, sen verran osia joutuu työstämään jotta saa herkän ja toimivan.
Toki jos on aikaa, innostusta ja tykkäämistä fiilaamista ja herkistelyä kohtaan, niin mikä nottei...

Syksyllä nähdään miten tää kulukee...

Jyrki Lehto
ATAK/UA

[JLe]

Doodih, taas ehtii kirjoittelemaan...

Viime sunnuntaina tuli myös korkattua kiilakausi Carpe Ripperillä. Akkuja löytyi RacersRCShopin "alelaarista" kivuttomaan 45€ kappalehintaan, joten pari valikoitui muun tilauksen mukaan.
Koneen virkaa ajaa tällä hetkellä Vampire Racingin 4.5t, kulkua pitäisi riittämän...

Aluksi lähdin ajamaan kittisetupilla ja ylivuotisilla (taikka ylikaksivuotisilla...) renkailla.
Perä oli aavistuksen liukas, mutta se pysyi kyllä suurimman osan ajasta hallinnassa. Renkaat saatiin onneksi sorvattua samankokoisiksi, ei tullut mitään suurempia yllätyksiä sen suhteen.

Ajon jälkeen huomasin toisen eturenkaan klappaavan aika ruhtinaallisesti, klappi löytyi vanteesta.
Toiset yhtä vanhat eturenkaat alle ja samalla pehmeämpää sivujousta (Asson vihreä) kyytiin perää rauhoittamaan.

Auto muuttui kertaheitolla puskutraktoriksi, ainakin aluksi se siltä tuntui.
Aikansa kun rataa kiersi niin eturenkaatkin muistivat, että miten tää homma taas tehtiinkään ja ajo maittoi tosi makeasti. Vaikeaa valita sisäkauden "pääluokkaa" kyllä tämän viikonlopun perusteella...

Jos joku haparoi kiilan hankinnan suhteen, niin älä. Rengasruletti on tosi simppelisti hoidettu: Pyytää Tommilta "einäillätartteajaa"-renkaita, kyllä niillä vielä päästelee muutaman rundin
Ja ATAK:in kaapissa noita vanhoja (mutta ajokuntoisia) renkaita on kyllä. Ja renkaitahan saa rengaskaupasta. Jos saadaan isompi lössi kokoon, niin ainakin Ylin Vesa noita MobGumsseja myy, uskoisin jopa että mielellään.

Jyrki Lehto
ATAK/UA

[JLe]

Eilinen sateinen aamu Mynämäellä toimi työjarruna ja harrastusmotivaattorina sen verran että Ripperi kaivettiin naftaleenista ja huollettiin tulevaa GT12-luokan esiinmarssia varten kuntoon.

Laakerit ja taka-akselin diffikilkkeet ultraäänipesurin uumeniin, linkit ja iskari irti sekä keulan kuningaspultit auki.

Linkkien pallot putsattiin pölystä ja muhjusta, linkkien sisälle topsyä käyttäen kuparirasvaa. Iskariin 32,5wt öljyt sisuksiin. Herkästi toimi. Sivutuubit otin auki ja pientä ylimääräistä raapimista tuntui toisessa joten 1000-santapaperilla kevyt pyöräytys niin turhan raapimiset saatiin loppumaan. Tuubeihin tippa 10k diffilientä.

Keulan alatukivarren pallon ympärille jälleen kuparirasvaa ja varmisteltiin että liike on herkkää. Kuningaspulttiin vähän valkoista diffirasvaa. Tuli maailman... No ainakin Mynämäen paras!

Laakereita taidettiin joutua kaksi tai kolme vaihtamaan mutta muuten tuolla ultraäänipesurilla saatiin kaikki herkkäliikkeisiksi. Diffilevyt 1000-santapaperin läpi ja uusi diffi kasaan. Xenonin 16-kuulaisella rattaalla tulee kyllä "ultra-smoothi" diffi, saati sitten kun vähän näkee aikaa ja vaivaa levyjen hiomiseen ja käyttää hyvää diffirasvaa (Asson taikka V-Dezignin. Losin Corrissa tuli uutta diffirasvaa Losilta ja se oli sen verran paksua että voi sekin päästä podiumia tässä kisassa täyttämään.)

Oli "Virikiilan reenikokoon" sorvattuja renkaita varastossa, 44-43 mm ja tuon 90-piikkisen spurrin kanssa LRP suositteli etenemää reiluun 50mm. Tämä me saatiin 34 piikkisellä pinjonilla. Nämä siis 64 dp lukemia.

Oikea kone ja kori auton mukana jo kulkeekin, korin puolesta piti 3-4mm nostaa koritolppia.

Heti hämärän rajamaa-kisojen jälkeen saa mun puolesta tulla lunta niin saadaan sisäkausi käyntiin, eikös juu?

[JLe]

Noniin, ensipuraisu GT12-kurvailuun on nyt otettu Uusikaupunki Speedwayllä...

Auto oli alivälitetty melko rankasti. LRP ehdotti etenemäksi n. 50mm ja GT12-säikeestä lukaisin "oikeaksi" etenemäksi 85mm tienoille.

Toki eipä moisiin etenemiin rattaat riittäisikään. Vaihdoin 76 piikkisen spurrin entisen 90 piikkisen tilalle. Nyt etenemä jossain reilun 60 millin tienoilla. Tällä välityksellä en vielä ajanut.

Mutta itse ajamisesta...

Oli se näppärää ja helppoa. Renkaiden ylivuotisuus ei tuottanut ongelmia, SXT-pitoaine pehmensi renkaat hyviksi ajaa alusta alkaen. Alivälitys tietenkin näkyi lähes koko ajan koukussa olevana kaasusormena. Mutta väitän että moisia autoja kun olisi kolme pörräämässä oman auton edessä ja takana niin fiilikset voisi olla kyllä aika huikeat.

Auto oli suoraan "virikiila"-setupissa, renkaita myöten. Terävämmin auto ehkä olisi saanut kääntyä, mutta katsotaan miten auto alkaa taittua Eurajoella ensi viikolla. Suuremmat pinjonit lähtivätkin jo tilaukseen.

Korina oli siis Protoformin PFM-12 ja koneena LRP:n X20-sarjan 13.5t. Tällä yhdistelmällä ja magenta/pink- rengastuksella auto oli todella helppo ja looginen ajaa. Mistään muista koreista ja koneista ei siis tietenkään kokemusta.

Innolla odotan muidenkin saavan GT12-autot kuosiin, tästä voi kehittyä vaikka mitä...

[JLe]

Noniin, päästiin ajamaan vähän enemmän kerralla...

Iso kiitos ratatalkoolaisille, todella komiat puitteet harrastamiseen on taas saatu aikaan ja profiili oli kyllä monipuolisesti suunniteltu, sopi niin etu-, neli- kuin takavetoautoille, oli kokoluokkana 1/12 tai 1/10.

Asiaan, eli ajamiseen.

Viisi akullista ajoin GT12-varustetulla CR V:llä ja käytössä oli kaksi sarjaa MobGumsin renkaita, edessä Magenta (Sh32) ja takana Pink (SH30). Renkaat vaihdoin aina erän jälkeen toisiin, ettei pitoaineella aivan liikoja pehmene.

Alkuunsa suurin ongelma oli kääntyvyyden vähyys. Tähän varmasti suurimmat syylliset löytyivät pidottomasta radasta sekä yli(kaksi)vuotisista renkaista. Ainakin päivän mittaan kääntyvyys parani, kun radassa pito parani ja varmaan tuo pitoaineella lotraus renkaita hieman pehmensi.

Suuria säätötoimiakin tehtiin, sivujouset vaihdoin Asson vihreistä (4,38lb) kaksi pykälää jäykempiin Asson sinisiin (5,63 lb). Taisin tehdä muutoksen toisen akun jälkeen, mutta taisi suurempi vaikutus Best Lapin kehityksessä johtua paranevasta pidosta.

Niin, se best lap ja vauhtivertailu muihin luokkiin. Omaksi Best lapiksi jäi 14,28. Manu ajoi vielä illan päätteeksi (minun todistamana) 13,44 viritouringilla, joten niiden vauhtiin ei taida tuolla 13,5t + 0-ennakko + 1S-kombinaatiolla päästä. Pääsuoralla virituristien jalkoihin jää selvästi.

VTR:t, etuvedot sekä minit olivat kyllä enemmän slalom-keppeinä, kiila mahtuu niin kovin kovin kapeasta kolosta sisämutkan puolelta ohitse... Toki JariP taisi jossain kohtaa tulistua mun keltaiselle kirpulleni ja piti kyllä tosi tiukkaa linjaa VTR-autollaan muutamia kierroksia ja silloin ei ohi ole asiaa.

Eli ei tällä autolla nopeudella juhlita, mutta ketteryys ja keveys tekevät kyllä ihmeitä tuohon best lapin hieromiseen. Sääli, ettei ajanotto tykännyt mun autosta vaan jätti kyllä todella paljon tupla-, tripla ja quattro-kierroksia joka lähtöön, siellähän se todellinen best lap kuitenkin olisi ollut...

Kukaan ei vielä paljoa haukkunut luokan esiintuomistani, itseasiassa yllätyin kehujen määrästä. Ei ehkä niinkään mun ajoa, mutta luokan yleisilmettä kohtaan.

Edelleen auto on ehkä vähän liian 'vakaa' etenijä. Pitääpi tuo CRC:n hiilikuituvahvike katkaista, jotta saa joustavamman keulan ja samalla voi helpommmin kokeilla lyhyitä ylätukivarsia, kun voi vaihtaa koko keulan neljällä ruuvilla. Enemmän työtä olisi tukivarren kiinnityksen muuttamisessa nykyisellä keulalla.

Tämmöistä tällä kertaa, mitähän lie seuraavaksi.

-Jykä

[JLe]

Noniin, taas ajokertaa viisaampana.

Eka akullinen samoilla säädöillä kuin viime kerran päätteeksi. Best lap asettui silloin jo alle 14 sekunnin, 13,8 tai 13,9.

Sitten alkoi säätäminen! Etupää vaihtoon, kun Arska suosiollisesti toi Dremelin tontille niin sai varakeulasta eturipustukset yhdistävän hiilikuituvahvikkeen poikki. Samalla paikalle putosi lyhyet ylätukivarret.

Pyöränkulmat keulassa samat kuin ennenkin, renkaat suorassa, tai ehkä aivan rahtunen haritusta ja camber 1 aste.
Näillä kikkailuilla tiputettiin best lap sinne 13,48 tietämille. Asson jäykimmät, kultaiset, sivujouset paikalle ja lopulta GT12-luokan best lap asettui 13.36 kohtaan.

Viimeinen akullinen eilisillalle saatiin ajaa "koko kaartin voimin", kun radalle tulivat Lari, Rami ja Mäkkis omien 1/12-kaarojensa kanssa. Ajo maittoi ja kun nopeuserot vielä vähän tasaantuu niin tästä tulee kyllä mahtava luokkakokeilu!

-Jykä

[JLe]

Noniin, taas on jottain tehty...

Nimittäin palattu lähes täysin takaisin siihen mistä lähdettiin. Pitkät ylätukivarret, mutta tällä kertaa 10 asteen aktiivicasterilla, aiemmin ollut 5 astetta. Sivujouset löysemmiksi (Asson sininen) ja tosiaan auton voimapolitiikasta vastaa Reedyn Blackbox Nosramin päästyä caverin corria culjettamaan.

BL 13,23 eli samoihin lukemiin kun Rami viime viikolla (vaiko keskiviikkona) ja tämä siinä heti alkupäivästä. Eli radan pito kyllä kehittyy ilmeisesti koko ajan, vaikka kaatopidosta ei vielä ole kärsitty. Muiden vastuiden painaessa jouduin siis jättämään leikin sikseen vasta kun muu GT-kaarti saapui tontille, Ramin suosiollisella avustuksella hieraistiin uusista renkaista vaan tuoksut sekä muutama milli halkaisijaa pienemmäksi. Nyt pitää enää auto ruuvata noille uusille halkaisijoille sopivaksi.

Onneksi jäi jätkien raudanlujasta tuloksenteosta taas jotain saavutettavaa tälle viikolle!

[JLe]

Noniin, mitäs sitä eilen tapahtuikaan...

1. Akku, renkaat pink/gold (MobGums)
23L/5.05/BL 12,86/Avg 13,28

Ihmeen hyvä tulos ja BL, vaikka eturenkaiden pehmeys teki sen että auto "taittoi" mutkissa itsensä välillä turhankin hätäisesti...

2. Akku, renkaat magenta/silver (MobGums)
23L/5.02/BL 12,66/Avg 13,17

Nyt auto oli jo melko samanlainen ajaa, kuin perinteisillä kisarenkailla (magenta/magenta) mutta erän loppupuolella takarenkaat eivät menneet ihan niin "purukumiksi" ja pehmenneet.

Sitten oli "asvalttirenkaat" ajettu ja siirryttiin JFT:n magenta/magenta-rengastukseen.

3. Akullisesta ei jäänyt mitään mainittavaa kerrottavaa jälkipolville, kasetti ei pysynyt kunnolla kasassa.

4. Akku, renkaat taas magenta/magenta (JFT)
23L/5.02/BL 12,63/Avg 13,16

Eli sai noilla "oikeilla" renkailla myös tuloksen ja läpin kohdilleen...

Seuraavalle akulliselle vaihdoin kultaiset, jäykemmät, sivujouset. JJ saapui tontille ja alkoi kilvoittelu porukalla.
Tulokset eivät parantuneet, mutta tasaista oli meno. Ihan tarkkaan en muista että oliko peräti koko sekunnilla mitattava ero tuloksessa?

Toinen "parilähtö" JJ:n kanssa ja lopuksi kun ynnäilimme tuloksia, niin erot piti kymmenyksissä laskea. Mulla BL oli 2 sadasosasekuntia huonompi ja Avg 1 sadasosan heikompi JJ:n rauhalliseen suoritukseen nähden. Vaihdoin siniset sivujouset takaisin.

Porukalla ajaessa sai vähän enemmän virheitä yliyrittämisellä, mutta toisaalta hauskaa riitti isolla kauhalla jaettavaksi!

Oli se vaa hianoo.

[JLe]

Kirjoitellaas tänne taas jotain mietteitä...

Uusi Ripperi löysi sitten tiensä lopulta meikäläisen kätösiin ja auto tuli rakennettua "kahdella istunnolla". Ekalla kerralla lähinnä hioin hiilikuitujen reunat ja takapodin taisin rakentaa akseleineen. Keulan geometrioihin kysäisin Oulusta rakennusohjeet, eli jonkin asteisella "tehdassetupilla" mennään.

Ja eilen sitten aivan liian pitkän tauon jälkeen pääsi taas ajon syrjään kiinni.
Perinteisiä uuden kaluston riesoja paikkailin parit ekat akulliset, kori ei ihan istunut ja painojakaumaa tuli ihmeteltyä. Nämä pikkuseikat kun sain kuntoon ja uuden profiilin linjat alkoivat selkeentyä kellokin tuli kaveriksi. 12 sekuntinen täräytettiin rikki jonnekin 11,8 tuntumaan ja alkuus tulos jäi vielä 24 kierroksen puolelle. Sitten tuli lisää GT-autoja ja yhteislähdön turvin personal best oli 25/5.05, Best Lap 11,59. En tiedä paljonko mun lähtöni jälkeen Rami vielä hieroi autoaan mutta kun viimeksi katsoin tulosmonitoria, niin turvallisen 1,x sekunnin päässä taisi olla seuraava jonossa. Manuun kertyi välimatkaa n. 5 sekuntia Manun iloksi. Meidän tavallisten kuolevaisten tulokset olivat kyllä ihan 3-4 sekunnin sisällä toisistaan.

Akku pitkittäin ja uusia renkaita mutta näihin uutuuksiin totuttiin yllättävän nopeasti. Katsotaan ensi kerralla josko saisi kunnollisen lähdön ajettua kovemmilla renkailla, akun virtaliittimien irtoilu aiheutti aika monta "teknistä hylkäystä" illan aikana. Kiitos Ramille illan pelastamisesta!

Kivaa oli!